Tarina

Tarina


House of Simone
 

tuttavallisesti HoS, tulee kesäpäivän maisemista, Kangasalta. 

Kaikki tuotteet ovat aitoa kotimaista käsityötä, yhden naisen valmistamia.

 

Uniikit korut ja asusteet syntyvät idean ja oivalluksen kautta kotimaisesta parkkinahasta, josta perinteisin työmenetelmin, käsin muotoon pakottamalla muotoutuu korujen osiksi muun muassa nahkaisia kukkia ja lehtiä.

 

Olen intohimoinen puutarhaharrastaja ja sieltä ne muodotkin tulevat, toki tyyliteltyinä, mutta voit tunnistaa niistä kyllä aidon Kangasalalaisen vaahteran- tai koivunlehdenkin.  

Nahka on haastava muotoiltava, joten jokaisessa kukassa ja lehdessä on oma muotonsa. Sekoitan joka maalauskerta värit erikseen pigmenteistä, myös sävyissä on siis pieniä vivahde-eroja.

Missään työvaiheissa ei käytetä kemikaaleja, jotka voisivat ärsyttää ihoa ja kaikki metalliosat ovat nikkelittömiä ja lyijyttömiä. 

Nahka on materiaalina iholla miellyttävä - kevyt ja aina ihon lämpöinen.

Useissa koruissani ideana on monikäyttöisyys – fiiliksen mukaan kaulaan, hiuksiin, ranteeseen, nilkkaan… Toivon, että viihdyt HoS -korusi kanssa pitkään yhdessä!

 

Tablet Strap

Ideathan usein syntyvät tarpeesta ja niin  kävi Tablet Strapinkin kohdalla.

 

Ystäväni Pritek Oy:sta pähkäili laitetoimituksen ohella, kuinka loppukäyttäjä saisi pideltyä tablettia niin, että tarvittaessa molemmat kädet saisi vapaaksi ja laitteen voisi näppärästi tipauttaa vaikkapa hihnan varaan.

Samoihin aikoihin hankin ensimmäisen iPadini ja uudesta laitteesta innostuneena perehdyin siihen muutaman päivän ajan ehkä vähän liiankin intensiivisesti – kipeyttäen pahasti käteni.

Myös moni ystäväpiirissä hankki juuri tuolloin niin ikääntyville läheisilleen kuin perheen pienimmillekin tabletteja ja keskustelimme siitä, kuinka helposti se lipsahtakaan kädestä, pintahan on melko liukas.

 

Piti siis keksiä jotakin, joka toimisi hihnana ja helpottaisi tabletin pitelyä rasittamatta kättä.

Ajatus siitä, kuinka tarjoilijat tekevät työtään juolahti mieleen – ammattilainenhan ei kanna koskaan edes yhtä lautasta pihtiotteella, etusormen ja peukalon välissä, vaan aina niin, että paino jakautuu tasaisesti koko kämmenelle.

 

Tästä lähti mittailu, leikkaaminen ja ompeleminen.

Lopulta päädyin hämähäkkimäiseen muotoon, joka jättää kaikki tärkeät näppäimet ja kameran esille, mutta tukee kättä niin, että ranteen ja käden nivelet ja lihakset eivät rasitu. Ja jossa on paikka hihnalle, jotta laiteen voi tiputtaa helposti vartalon sivulle.

 

Materiaaliksi valikoitui luonnollisesti nahka, olihan se jo muutoinkin päämateriaalini, mutta myös sen luontaisen kitkan takia, joka pitää Tablet Strapin hyvin paikoillaan. Tarvittavan jouston tuo napakka kuminauha, mahdollistaen eri kokoisten käsien napakan otteen.

 

Sattui myös niin onnellisesti, että sain ostaa erään jo lopettaneen nahkavaatevalmistajan viimeiset ylijäämäpalat, joista riittää nahkaa vielä moneen tuotteeseen. Ne olivat kuitenkin kovin tummia sävyjä kaikki, joten otin yhteyttä Pohjanmaalaiseen Ahlskog Leatheriin, jonka tiesin valmistavan upean värisiä poronnahkoja. Kirkkaat sävyt ovat siis ylellisen pehmeää poronnahkaa, sellaisia vuotia, jotka eivät arpisuutensa tai muiden vuodassa olevien virheiden takia kelpaa vaateteollisuudelle, mutta soveltuvat loistavasti pieniin tuotteisiin.

Taustan pyörylä tukee käden selkää, jotta kämmenen pienetkin lihakset pysyvät rentoina. Se on hiukan vahvempaa, verhoilunahkaa, jonka hankin kotimaisen huonekaluteollisuuden ylijäämäpaloista.

 

Tekijä

Ystävät luonnehtivat herkäksi jääräpääksi, joka päätti pistää elämänsä kerrasta uusiksi. Se oli kyllä todella hyppy suureen tuntemattomaan.

Joskus elämä ottaa ohjat ja vie vauhdilla, vaikka koittaisit pyristellä kuinka vastaan ja kuunnella järjen ääntä.

 

Olin ollut yrittäjänä musiikki- ja viihdebisneksessä neljännesvuosisadan. Elin ja hengitin musiikkia. Sain tehdä monenlaisia tuotantoja monien upeiden taiteilijoiden kanssa ja nautin siitä valtavasti. Niinhän sitä sanotaan, että luovuus ruokkii luovuutta.

Ala kuitenkin muuttui ja muutoksia tapahtui myös henkilökohtaisella puolella.  Elämä meni monelta kantilta samanaikaisesti käymistilaan.

Monille naisille tyypilliseen tapaan jäsentelin ajatuksiani järjestelemällä kotia ja siivoamalla komeroiden ja laatikoiden sellaisiakin sopukoita, joihin ei juuri muuten tule kajottua.

 

Eräänä siivouspäivänä, vaatehuonetta raivatessa puhelin soi ja laskin käsissäni olleet asiat sängylle. Näin mummin vanha pitsilakana ja upean violetti, mutta armottoman vanhanaikainen mokkatakki kohtasivat.

Näyttivät yhdessä niin hyvältä, että siltä seisomalta oli haettava ratkoja ja pistettävä ne palasiksi, jotta niistä voisi tulla jotakin muuta.

Oivallus, kuinka jostakin kauniista ja taidokkaasti tehdystä, mutta hylätystä, voisi syntyä jotakin uutta, oli säväyttävä. Kuinka perintöpitsit pääsisivät jälleen framille ja arvoisensa ihailun kohteeksi!

Näin syntyivät ensimmäiset pitsi-nahka rannekkeet.

Se loppusyksyinen siivousilta oli vuonna 2010. 


Nahka vei materiaalina mennessään nopeasti ja toukokuun alussa 2011 tein viimeisen konserttituotantoni Tampere talossa.

Talven mielessä myllertänyt päätös syntyi lopulta nopeasti, siellä konsertin ensimmäisellä puoliajalla katsoessani upeita artistejani lavalla. Ajattelin, että tähän olisi kyllä komeaa lopettaa ja alkaa jokin täysin uusi jakso elämässä.

 

Tuotemerkki House of Simone syntyi kesällä 2011.

Vuotta myöhemmin löysin kasviparkitun nahan ja aloin kehitellä muutamia historiallisia tekniikoita yhdistäen ihan omaa tapaani työstää ja muotoilla käsin nahkaa. Kokeilemalla ja tehden oppimalla syntyi nykyinen mallistoni, joka kasvaa ja elää sitä mukaa, kun opin ymmärtämään nahkaa ja sen luonnetta paremmin. 

 

Oikeaa aikaa ja hetkeä elämänmuutokseen tuskin tulee koskaan ja vaatii rohkeutta ottaa askel tuntemattomaan – mutta ilman sitä askelta et koskaan saa tietää, minkä tien se avaisi.